Puhallettava alushame

Luin aamulla Sirokon blogissa hauskan tarinan. Siinä vaiheessa en kuvitellut osaavani vastata haasteeseen, enkä oikeastaan malttanut ajatellakaan omaa osuuttani, vaan kiirehdin lukemaan Kutuharjun vastausta. Se on tosi mainio.
Vasta sitten aloin miettiä, että osaisinko ottaa ilmaan heitetyn haasteen vastaan. Tässä oma yritykseni:

Tarkoitus on keksiä tarina, missä on mukana annetut lauseet. Tarina kerrotaan omalla murteella. Annettuja lauseita on seitsemän:

• Siskoni punainen mekko mahtuu myös minulle.
• Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, minkä maantiedon opettaja antoi?
• Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.
• Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45.
• Matkustinkin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.
• Oletko nähnyt missään isoveljeni matkapuhelinta.
• Ostitko sen hameen, minkä näimme viime viikolla Hennes&Mauritzista?

----------------------------------------------------------------------------

- Kato, mää sai se!

- Saiksää se, ihaks tosi? Kohottaaks se hianost?

- Joo, täs o tämmöne puhallettava väli, tän puhaltaa täytee, nii koko helma nousee hianost. Ja aattele, mun sisko punane hame mahtuu mul kans. Ny mulki o vyätärö, ko helma hämää.

- Mut oletks sää tehny ne mantsanläksyt ko mantsanope anto, ei me enne voira lähtee; tarviiks sää apuu siin?

- Emmää mittää appuu tarvii, se meni ko vettä vaa. Mut eiks me voitas jo lähtee? Mentäskös linkkaril tän kerra ku o tää alushameki?

- Joo, hyvä o, tehrää vaa niinko sää ehrotit.

- Kui kaua ne hipat kestää?

- Faija mutsi lupas hakee meijät varttii vail kymmene (17.45 o liia aikast).

- Mennää ton takapenkil.

- Joo. Mimmost siäl su kummitäti tykö ol, mil sää meni?

- Siäl ol tosi nastaa, mut mää meni linkkaril, ko mää myähästysi junast.

- Oleksää nähny mun isobroidi kännykkää?

- E, mut en mää eres tiä mitä sää ny tarkota. Mikä se o?

- Emmääkä, mut täs haastees käskettii kysyy sult :-D

- Ostiksää sil reisul se hamee siält Hennes & Maritsilt, vai mikä se ny oli, ko sää sanosi?

- Emmää siält semmost kauppaa löytäny, mut kummitäti sanos, et ei sitä o viäl keksittykkä. Sit mää ajatteli et mää lainaa tätä siskon punast. Mut kyl se varmaa suuttuu, ko ei se täst mittää tiä. Mut tän puhallettava alushamee mää osti siält Helsinkist. Ei näit tääl mail misää osuuskaupas oo.

- Kato, nyt neki tulee tän, onks mun tukka hyvi, ei kai tupeeraus o takkaat laskenu.

--------------------------------------------------------------------------------------------

Haastan mukaan Harakan, Aimariin, Lastun ja Isopeikon :-)

Kaamos

Luovan lauantain 52. haaste on Kaamos.

Tässä on minun vastaukseni ja ratkaisuni tilanteeseen :-)

Marraskuun selätys jatkuu

Vielä jatkuu Lepiksen Marraskuun selätys toisella kierroksella. Nyt piti kurkistaa jääkaappiin ja siellä nähdystä tehtiin sitten pohja. Jääkaapissa oli vain valo, mutta se on jo vanha vitsi, siksi en viitsinyt sitä tehdä. Tämä kuvani on vain osa pohjastani, missä on soijamaitopurkin kylkeä, taiteellisesti nähtynä ;-)



Olen nyt mukana kakkos ryhmässä. Nyt näkyvillä olevat pohjat ovat siis vain pieni osa kokonaisuudesta. Koko kuva näytetään sitten taas näyttelyssä, kun kaikki ovat valmiit. Olen ehtinyt tehdä oman osuuteni jo neljään pohjaan. Pieni lisäys siis vain johonkin nurkkaan, eikä näin hallitsevana, kuin se tässä osakuvassa näkyy.

1. Pohja on Karin hieno tekstiä sisältävä pohja. Maitolinjalla on Karikin, suomalaista vielä, sitä minäkin käyttäisin, jos voisin. Maitoa tuottavat lehmät ovat kesäisin laitumella, siksi tein kuvaan pienen aidanpätkän.

2. Pohja on Demetriuksen pintarakenteeltaan kerrassaan upea pohja. Pohja tuli suoraan minulle, joten oli vaikea koskea pohjaan ja siten vähän hallita tuleviakin lisäyksiä.
Meillä on itsesulattava jääkaappi, mutta pakastimen puolella tuppaa olemaan aika lailla huurretta, siksi nyt huurteinen kuva. Mutta hiukan sentään valoakin syksyyn :-)

3. Pohja on Elegian herkkä, kaunis pohja. Siihen olivat jo tehneet oman osuutensa Demetrius ja Kari. Linja oli erittäin romanttinen, kuten pohjaan sopiikin, joten minulla oli vaikeuksia koskea pohjaan. En millään voinut jatkaa kollaasitekniikallani. Niin sitten otin gimpin siveltimen käteeni ja vetäisin köynnöksen kukkien keskelle. Jos alkaa varovasti suunnitellen tehdä jotain tällaista, ei siitä mitään tule. Käsi vapisee ja tulee mutkia. Yhdellä liikkeellä on siis tehtävä. Laitoin valoja kyllä rytmittämään vartta ja käytin marjojen kohdalla pyöreää siveltimen päätä.
Köynnöksen alla oleva taiteellinen siluetti on Karin. Lohdutukseni oli, että aina on mahdollista kopioida pohja uudelleen jos ihan metsään menee.

4. Pohja on Hirliin elävä, väreilevä vihreä. Kari ja Demetrius olivat jo tehneet osuutensa, ja linja näytti merelliseltä. Etualalla oleva kummeli on Demetriuksen. Ajattelin ensin tehdä valkean laivan, mutta siitä olisi tullut liian hallitseva. Siksi siellä nyt sorsa ui. En kylläkään haluaisi sitä pataan, mutta onhan se periaatteessa mahdollista olla jääkaapissa :-)

Nousu

Pienet kädet työntävät,
jalat etsivät,
kunnes jäljet löytyvät.

Lattia heilahtaa,
sohva kallistuu,
ja pöytä pienenee.

Kello tikittää tärkeää aikaa,
kivinen torso kumartuu
katsomaan,

lamput kääntyvät,
lasit helähtävät, mutta
hän työntää turvaavat kädet pois.

Hän nousee ensi kerran,
kasvaa suureksi ja katsoo:
tämä maailma on minun.

Hän seisoo
ensi kerran, itse, 1-vuotias,
ja nauraa riemusta.

Tämä on vastaukseni Runotorstain 148. haasteeseen:
"Ellei vuorilla ole suuria puita, leikkivät rikkaruohot kuningasta."
(Kiinalainen sananlasku)

Muita runoja löydät nappia klikkaamalla.

Pehmeästi keinuen yli ja ali kaamoksen

Inkiväärin Värikollaasien haaste on tällä viikolla Tumman sininen.

En tiedä, onko tässä nyt riittävästi tumman sinistä, mutta haluan tällä auttaa sinut uimaan yli ja ali kaamoksen. Kevyesti siis vaan, unenomaisesti kelluen :-)

Muista katsoa myös muut kollaasit!

Muista joulukortit

Yllä oleva ihana enkelikortti ei ole oma tekemäni, sanon tämän kaikkein ensimmäiseksi.
Olen tosin tehnyt joulukortit itse piirtämällä, kaivertamalla, kuvaamalla, askartelemalla ja vaikka millä keinoilla jo noin 40 vuotta. Eikö ole oikeus ja kohtuus, että nyt saan välivuoden ja saan nauttia, kun joku toinen, nuori ja taitava tekee kortit puolestani?

Olen löytänyt Suvianniinan ihanan Pienen postikorttikaupan, mistä saa monenlaisia kortteja. Kaikki ovat hänen itsensä suunnittelemia. Jo kerran ennen tilasin onnittelukortteja ja siksi tiedän, että hänen korttinsa ovat kauniita ja taiteellisia mutta myös hyvälaatuisia ja tukevaa pahvia. Olin oikein tyytyväinen ostokseeni, siksi haluan nyt suositella hänen korttejaan sinullekin.

Olen tutustunut Suvianniinan kuvankäsittelytaitoihin tääällä blogistaniassa, emme siis tunne ennestään emmekä "luonnossa". En kerro hänestä sukulaisuuden perusteella, vaan ihan siksi, että olen ihastunut hänen töihinsä. Pienen korttipuodin löydät klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Suvianniinan blogin nimi on Photographs, sieltä löydät hänen muita kuviaan.

Nyt on siis aika tilata joulukortit, jotta vielä ehdit! Tarkistin juuri, että kortit on tilattava JUURI TÄNÄÄN, jos aikoo saada ne viikolla 49. Nyt toimeen!